Hyvät koulut ja päiväkodit sekä turvallisuus - lapsiperheiden tärkeimmät pitovoimatekijät

Kuvassa on kuntavaaliehdokas, joka haluaa olla rakentamassa lapsiperheiden näkökulmasta pitovoimaista Helsinkiä.

Hyvä lukija,

Minulle Helsinki on rakas ja tärkeä kaupunki. Aloitin opiskelut Turussa vuonna 2008, mutta jo paria vuotta myöhemmin olin ensimmäisen kesän töissä Helsingissä. Siitä lähtien olen asunut enemmän tai vähemmän pysyvästi Helsingissä, lukuun ottamatta muutamaa muualla vietettyä vuotta. Meillä on täällä hyvä arki. Erityisesti lapsen hyvä päiväkoti ja harrastusmahdollisuudet ovat meille tärkeitä, kuten myös toimiva joukkoliikenne. Myös monet läheisistämme asuvat täällä. Nämä plussat ovat olleet toistaiseksi suurempia vetovoimatekijöitä kuin miinuspuolet, kuten esimerkiksi korkeat asuntojen hinnat.

Koronapandemiavuosina Helsingistä muutti iso määrä erityisesti 30-39 vuotiaita jättäen Helsingin jopa muuttotappiolle. Mistä tämä johtuu? Vuonna 2021-2022 pois muuttaneiden kokemuksia ja muuttopäätökseen vaikuttaneita tekijöitä on tutkittu Helsingin kaupungin teettämällä kyselytutkimuksella. Nostan Helsingin kaupungin sivuilta havaintoja kyselyn pohjalta tehdystä artikkelista, missä on hyödynnetty myös Tilastokeskuksen tietoja.  

Kyselytutkimuksessa poismuuttaneille annettiin mm. tehtäväksi verrata entistä asuinaluettaan Helsingissä nykyiseen asuinalueeseensa muualla kuvailemalla tyytyväisyyttä alueiden eri ominaisuuksiin (ks. artikkelista kuvio 11). Huomattavaa on, että nykyisen asuinalueen turvallisuuteen erittäin tai jokseenkin tyytyväisten määrä kasvoi huomattavasti (89 %:iin vastaajista) verrattuna vastaajien kokemaan turvallisuuteen aikaisemmalla asuinalueellaan Helsingissä (erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä turvallisuuteen 54 % vastaajista). Vastaavasti vastaajista 87 % oli erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä nykyisen asuinalueensa soveltuvuuteen lapsille, kun vastaajista ainoastaan 42 % - eli alle puolet - olivat Helsingissä asuessaan erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä asuinalueensa soveltuvuuteen lapsille.

Edelleen päivähoitopalvelujen laatuun ja saatavuuteen erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä nykyisillä asuinalueillaan oli 80 % poismuuttaneista vastaajista. Vertailussa aikaisempiin helsinkiläisiin asuinalueisiinsa vastaajista ainoastaan 39 % vastasi olleensa päivähoitopalvelujen saatavuuteen ja laatuun tyytyväisiä. Poismuuttaneista 77 % vastasi olevansa erittäin tai jokseenkin tyytyväinen nykyisen asuinalueensa lähikoulun laatuun. Vastanneista vain 46 % koki olleensa erittäin tai jokseenkin tyytyväinen entisen helsinkiläisen lähikoulunsa laatuun.

Kuten Helsingin kaupungin artikkelissa on hyvin vedetty yhteen: Kyselytutkimukseen vastanneiden tyytyväisyys nykyisen asuinalueen turvallisuuteen oli parantunut selvästi muutossa. Myös tyytyväisyys lapsiperheille tärkeisiin asioihin – alueen soveltuvuus lapsille, päivähoito ja koulut – oli parantunut muutossa selkeästi.

Jotta Helsingin kaupunki olisi tulevaisuudessa lapsiperheille houkutteleva asuinpaikka, tulee erityisesti turvallisuuteen panostaa. Turvallisuutta on helppoa mitata asukkaiden kokemuksilla – turvallisuuden tunteen tulisi vallita jokaisessa Helsingin kolkassa idästä länteen ja pohjoisesta keskustaan. Ei pitäisi olla merkitystä myöskään sillä, mihin aikaan Helsingissä on liikkeellä. Valitettavasti nykyään esimerkiksi Rautatieaseman seutu on sellaista aluetta, missä en itse mielelläni liiku yöaikaan, koska koen sen turvattomaksi.

Turvallisuus alkaa jo kaavoituksesta – uusille asuinalueille tulee kaavoittaa niin kovan rahan asuntoja kuin myös vuokra-asuntoja. Myös vanhojen asuinalueiden kehityksessä tulisi huomioida jo olemassa oleva asukasrakenne kyseisellä alueella. Lisäksi tulee panostaa alueellisen eriarvoistumiseen ehkäisytoimiin mm. kohdentamalla tarveperusteista rahoitusta sellaisiin päiväkoteihin ja kouluihin, jotka tarvitsevat tukea tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien varmistamiseen.

Jotta Helsingistä saadaan veto- ja pitovoimainen kaupunki lapsiperheille, tulee varmistaa, että joka puolella Helsinkiä lapsilla ja nuorilla on hyvätasoiset ja turvalliset koulu- ja päiväkotiolosuhteet. Olen jo aiemmassa blogikirjoituksessani ehdottanut, että yhtenä keinona laadukkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen varmistamiseksi voisi Helsingissä ottaa käyttöön enimmäisprosenttiosuudet vieraskielisten lasten määrille koulu- ja päiväkotiryhmissä. Näin voitaisiin varmistua siitä, että opettajalla on tosiasiassa aikaa opettaa ja myös siitä, että suomenkielisten lasten kielitaidon kehitys turvataan.

On huolehdittava siitä, että oppilaat kouluissa ja lapset päiväkodeissa ovat tarpeeksi pienissä ryhmissä. Päiväkotien osalta en lainkaan ymmärrä jättipäiväkoteja. Uskon, että lapsille on parasta olla mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä elämänsä varhaiset vuodet. Lisäksi kouluikäisten lasten opetuksen tulisi tapahtua perinteisissä luokkahuoneissa ns. monimuototilojen sijaan.

Myös lähiluonnon saatavuus on lapsiperheille tärkeää. Kaupunkitilaan tulisi luonnon läheisyyteen suunnitella myös puistoja ja oleskelualueita lapsiperheiden käyttöön.

Veto- ja pitovoimaisessa Helsingissä voi tuntea olonsa turvalliseksi jokaisella asuinalueella mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ei tarvitse pelätä sitä, että lapsi ei saisi päiväkotipaikkaa kodinomaisesta päiväkodista pysyvällä henkilökunnalla. Koulujen osalta ideaalitilanteessa oma lähikoulu olisi aina hyvä valinta, missä voisi keskittyä opetukseen eikä tarvitsisi tuntea turvattomuutta, uhkaa tai levottomuutta. Haluan olla rakentamassa Helsinkiä, missä tämä kuvaamani on todellisuutta.

Kommentoi!

Miten Helsinki mielestäsi varmistaisi parhaiten lapsiperheiden asumistyytyväisyyden? Olet tervetullut kommentoimaan.